.

.

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Mustavalkoista

Viuppale nukkuu omassa sängyssä.
Viuppale nukkuu lastenhuoneessa.
Oi, tätä omituista onnea, kun tyynylläni on vain yksi pää ja sekin omani, kun pienet (ja pihkuran terävät) kantapäät eivät painaudu kylkiluiden väliin ja kun sängyssä mahtuu kääntymään ja välillä voi nukkua jopa selällään.
Mutta eihän minun tästä pitänyt kirjoittaa vaan siitä, että samaan syssyyn Viuppaleen sänkymuuton kanssa muutti tietokone paikaltaan ja syntyneeseen tyhjään tilaan tuli lapsille oma tila: pieni, mutta nätti.
 

 

 
Eno teki pyynnöstä kirjoille hyllyn, mutta minä olin hitaudessani niin hidas, että nopeudessaan nopea eno tuli laittamaan hyllyä seinälle ennenkuin ehdin sen maalata. Olkoon siis noin, kunnen saan maalattua.
 
 

2 kommenttia:

  1. Voin vain yhtyä siihen ajatukseen, että on ihanaa nukkua ihan miten päin ITSE haluaa OMASSA sängyssä :D se on ihanaa. Vaikka meillä ei niin kovin paljon lapset oo meidän sängyssä ollu, muutakuin ihan pikkuvauvana. Mutta juurikin tuo asentojen vähyys, kun pieniä nukkuu samassa pedissä.. ei kovin rentouttavaa nukkumista!

    Ja tuo teidän lastennurkkaus on hieno, ja tuo liitutaulu.. Voi vitsit että se onkin hieno! Ja kiva paikka kirjoille, kiva kun löytyy käsistä taitavia tekijöitä läheltä :)

    VastaaPoista
  2. Paremmat yöunet kyllä helpottaa elämää kummasti.
    Eno tekisi enemmänkin jos vain sille veisi suunnitelmia ja puuta. Toiveissa olisi vielä istutuspöytä kasvihuoneeseen, kunhan tämä kunnolla kevääksi muuttuu. Saa tosiaan olla onnellinen, että on sellaisia jotka osaa ja viitsii tehdä tässä lähettyvillä. Tulee arvostettua tavaraakin ihan erilailla, kun tietää, että ei ne ihan itsestään tähän maailmaan tule.

    VastaaPoista