Olisiko iso työ tehdä kaikki leipä itse?
Kuinka äkkiä kyllästyisi tuoreeseen leipään?
Voisiko siihen kyllästyä?
Viime aikoina olen leiponut sämpylöitä ja nyt olen löytänyt hyvän rakenteen ja maun salaisuuden:
vaivaamista ja tarpeeksi suolaa. Yleensä laitan sämpylöihin myös erilaisia siemeniä, aamullisten kaurapuurojen jämät, leseitä ja vaaleiden jauhojen lisäksi speltti- tai grahamjauhoja.
Tämä sämpylöiden leipomisvimma voi kyllä johtua myös siitä, että olen yrittänyt marttailla. Opetella ajatukseen, että jos uunin lämmittää niin siinä pitää tehdä sitten muutakin kuin vain se makaroonilaatikko tai keksipelti.
Nyt paukkuu ulkona pakkanen.
Ukkosella on systeemi, jonka mukaan yli 15pakkasasteessa pitää lämmittää leivinuuni.
Ei kai tässä sitten muu auta kuin laittaa taas taikina nousemaan.
Joo nyt kyllä on saanu polttaa oikein urakalla takkaa! Ja leivinuunia myös!
VastaaPoistaSämpylät näyttää TODELLA hyviltä, voi että sitä on kyllä ihan liian laiska kun ei jaksa leipoa kovinkaan usein sämpyöitä :/ no, onneksi mulla on se yksi kauraleivän ohje, se valmistuu nopeasti ja niitä kannattaakin sitte tehä usiampi samalla kertaa. Täytyy vain käydä täydentämässä jauhovarastoja ettei tartte perus vehnäjauhoihin ruveta tekemään.
Täytyypä tästä lähtiä lämmittään leivinuunia myös! :)
Elävä tuli lämmittää kyllä ihan toisenlailla kuin sähköpatterit :D Meiläkin joka päivä tuli ainakin takassa ja liedessä. Pitääkin ostaa jauhoja ettei jää joskus taikina puolitekoseks kun jauhot loppuu kesken. Niinkin on käyny ja sitten tulee ostettua jauhoja ainakin kuukauden jokaisella kauppareissulla, kun kummittelee tuo loppuminen mielessä.
PoistaMeillä on nyt ruvettu tekemään lähes kaikki leivät itse. Mieheni on opetellut kaikkia uusia. Työllistävä juttuhan se on, mutta siinä säästää pitkän pennin. Netti on onneksi pullollaan kaikkia ihania leipiä ja sämpylöitä. Pienemmät innostuu sämpylöitä pyöritteleen ja itse siinä sivussa usein leivon jotain makeeta. Kyllä itse tehty on hyvää ja tuoretta leipää ei mikään voita!!
VastaaPoistaSiis VAU! Meillä menee ihan hulluna leipää ja oiskin mahtavaa jos tuohon ite leipomiseen yltäis. Eikä sitä varmaan kyllästyis vaan vain innostuis, kun erilaisia ohjeita on kuitenkin niin paljon. Oon aikonu tehdä saaristolaisleipää ja opetella tekeen hapantaikinaa, mutta onhan tässä vielä talvea jäljellä opetteluun.
PoistaSama juttu se on meilläkin, että sitä leipää kuluu ihan hirmusta tahtia... Kaksi vanhinta ovat yläkoululaisia, niin ruokahalukin on sen mukainen. Päädyttiin sitten tuollaiseen vaihtoehtoon. Jotain leipiäkin on tehty. Kattilaleivät ovat saaneet suuren suosion täällä suunnalla. Se ei tartu mihinkään ja kohoo hyvin ja maistuu kaikille. Mä katon josko löytäisin sen ohjeen jostain, niin voisin tehdä postauksen siitä omaan blogiini.
PoistaHapanleivästä on kans puhuttu, mutta sitä ei olla vielä tehty. Ehkä sekin vielä joku päivä toteutetaan! :) Itse ja neiti kun ollaan gluteenittomia, niin leipiä on sitten ihan reilusti tehty. Mutta oma tekemä leipä maistuu tooosi hyvälle!! <3
Tämä viikko on menny itse tehden!.Teidän esimerkistä intoutuneena aion tätä jatkaa! Vähän pitää vaan opetella ennakointia, kun leipää ei kuitenkaan saa aikaan ihan puolessa tunnissa ja kaikilla on aina nälkä just nyt.
PoistaKunpa saisin itsekin leipomisbuumin. Meillä on omia kanoja ja ankkoja, etenkin ankanmunat ovat leivonnassa aivan täydellisiä. Tutuille olen munia antanut ja ovat niistä innoissaan leiponut - vielä kun siis saisi aikaiseksi itsekin leipoa! ☺
VastaaPoistaKiitoksia kommentista! Monesti, ainakin mulla, innostus on ohjeesta kiinni. Ohjeet, joissa saa vaan sekoittaa ja paistaa ovat usein kahvipöydän pelastaneet. Tuo kanojen pitäminen ois kyllä ihan huippua. Täälläkin ois kyllä kesäksi tilat ok, mutta talvien varalle pitäis jonkin verran rakentaa. En ole tiennytkään, että ankkojen munia voi käyttää leivontaan yms. Leipomisintoa toivotellen!
PoistaIhana blogi sinulla! Minä olen nyt reilun vuoden verran leiponut viisi-henkiselle kovasti leipää syövälle perheelleni kaikki leivät, kesällä mökillekin vietiin mukana pusseittain leipää ettei tarvitsisi sortua ostamaan ( joo menin sekaisin, tiedän). Jouluna ostin yhden joululimpun saadakseni kiinni siitä makumuistosta miltä joululimpun kuuluu maistua, tehdäkseni itse samanlaista. Nyt vuoden jälkeen ennen sämpylöitä suurimpana herkkuna rakastaneet lapsukaiseni kyselevät välillä ostoleivän, varsinkin vaasan ruispalojen perään. Että noin vuosi meni meillä kyllästymiseen, tai no ei täällä kyllästytty ole, mutta suurin suosio jatkuvasta uunituoreen leivän saannista on laantunut. En voi kuitenkaan luovuttaa kun tälle tielle olen lähtenyt. Välillä se väsyttää. Välillä kaipaa jotain muuta. Mutta näin mennään. Suurin syy leivän leipomiseen oli kaiketi se että kaikki leipä on nyt luomua ja lisäaineetonta, sekä tiedän mistä raaka-aineista leipämme on tehty. Paistan leipää, tai lähinnä leipäsiä (sämpylöitä tai ruudutettua peltileipää, tai ruispaloja) kerran-kaksi viikossa, monta peltiä kerralla, pakastan leivät ja pakkasesta lämmitetään leivät jokaista syöntiä varten, on kuin olisi juurileivottua joka kerta. -Pilvi
VastaaPoistaUskomattoman ahkeraa! Minun on nyt tullut leivottua melkein joka päivä, mutta ehkä tuo kerran viikossa ja pakkaseen -systeemi toimisi paremmin. Samalla saattaisi säästyä siltä keksien ja piirakoiden tulvalta, joka on saanut vallan, kun pitäähän sinne kuumaan uuniin muutakin laittaa kuin pelkkä leipä :D Kunhan tässä intoa riittää niin pitäisi laittaa tulolle hapanleipäjuuri, mutta saa nähdä miten sellainen onnistuu...
PoistaPistäydyhän taas! T. Lotta