Otsikon mukaisesti:
kaurakeksejä...
taas.
Mutta tällä kertaa kuivatulla omenalla ja hillotulla inkiväärillä tuunattuna.
Hyvää oli näinkin ja sainpa syödä enemmän itse,
kun inkiväärin maku ei oikein sovi muiden suuhun.
Mutta niinkuin ei muutakaan, niin ei tässä taloudessa saa valokuvatakaan rauhassa, vaan heti on joku varastamassa kuvauskohteita tai heiluttamassa sormiaan kameran edessä.
Jos sitä jotain toivoisi, niin sellaisia hetkiä,
että saisi hoitaa asian alusta loppuun ilman keskeytyksiä.
No, ehkä sekin aika vielä joskus koittaa!
Ja ette usko, kuinka paljon saankaan sitten aikaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti