Ompeluharjoituksia

Kaupassa tuli vastaan ompelukuvia.

Ostin.

Neiti innostui ihan valtavasti ja hyvin tuo näytti sujuvan.

 

Mutta eipä ollu tuotteessa kehumista.

Kartonki ohutta, ei lankoja mukana ja reijät piti tehdä ITSE!

Ensi kerralla en vaivaudu ostamaan vaan teen kuvatkin itse.

 





 

Kehotin neitiä värittämäänkin kuvat, mutta oli niin kiireellä laittamassa teoksiaan seinälle, ettei malttanyt kuin yhdellä värillä vähän rääpäistä.

Kesää kohti!

Ehdin jo ajatella, etten laita tänä vuonna tomaatteja,

mutta minkä lepardi pilkuilleen voi. Lepardi...

Avomaantomaatteja ehtii vielä hyvin esikasvattaa ja pensastomaatejakin koitan, vaikka satokausi saattaakin jäädä lyhyeksi.

 

 

Lajikkeina Moneymaker ja Tiny tim.

Sen verran oikaisin, että valitsin pensastomaatin, niin säästyy sitten siltä varkaiden poistamiselta.

Innokkaita kastelijoita ei puutu ja voin veikata, että kesällä mullassa möyrimiseen saa niin paljon apua kuin vaan ikinä on valmis vastaan ottamaan.

 

 

 

Pienestä se on tomaatinkin aloitettava!



 

Vettä ja aurinkoa.

Joskus elämä on yksinkertaista.

Teenjuonti ja sen lieveilmiöt

Olen alkanut juoda teetä.

Taas. Pitkästä aikaa.

Tämän kertainen teeihastukseni alkoi uuden teemerkin löytämisestä. Myönnän, ostin aluksi ihanan paketin. Onneksi sisällyskin oli hyvää ja nyt samanlaisia paketteja tekisi mieli ostaa joka kauppareissulla. (Viheliäistä ja ihanaa, että kaksi viikkoa sitten ilmestyivät myös lähikaupan hyllylle.)

 

 

 

Tulee keitettyä aina kannullinen.

Jäähtymistä hidastamaan ompelin pannumyssyn.

Sukkelasti kävi siihen asti, että keitin teen ja yritin ottaa myssyn käyttöön.

Oli pieni! Liian pieni!

Tuumaus- ja teetauko...

Käänsin myssyn lappeelleen, avasin sivusauman ja ompelin toisen sivun kiinni. Uuteen alareunaan sitten reunakangas ja hyvin toimii!

 

 

Tai toimi, kunnes joku huomasi potentiaalin päähineenä.

 No jospa sen huomenna saisi leikeistä takaisin...



Tummien banaanien kadotus

En siedä tummuneita banaaneja!

Muutaman tumman pilkun ilmestyttyä jäävät banaaniparat auttamatta minulta syömättä.

Mutta eipä huolta, minulla on helppo (=nopea ja lasten kanssa toteutettavissa oleva) banaanikakun ohje!

 

 

2 banaania soseena

2 munaa

100g voita sulatettuna

1dl sokeria

1dl siirappia

4dl vehnäjauhoja

3tl leivinjauhetta

1/2 tl suolaa

1tl kanelia

(tällä kerralla myös muutama pala tummaa suklaata rouheena, mutta myös muunlainen suklaa ja pähkinät sopivat) 

 

Banaani muussataan ja muussiin lisätään munat, voi, sokeri ja siirappi. Kuivat ainekset sekoitetaan keskenään ja lisätään taikinaa. Taikina on juuri sopivan kokoinen leipävuokaan, irtopohjavuuassa paistettuna paistoaika on lyhyempi. Ja siis 175 astetta 40-50min. Taikina taipuu myös muffinsseiksi. Tällöin saa asteita olla 200 ja aikaa menee 15-20minuuttia.

 

 

Nykyisin taloudessa harrastetaan tietovisoja. Kyselykortit ovat aina lähettyvillä.

Nämä kortit ovat varmaan jostain 80-luvulta ja kysymykset sen mukaisia.

 

No, kaipa vastauksetkin kiinnostavat:

103-108

Minun Afrikkani

Kota

Kari Aropuro

Vanteen

Nyrkkeilyssä (54kg)

 

Tiesin kaksi...

Lahjukset osa II

Toistaiseksi vielä tee lahjat itse -vuosi jaksaa kantaa.

 

Ihanalle naiselle huivi lämmittämään kesäiltoja auringon jo mentyä mailleen.

 

 

 Ohjekin oli ihana tällaiselle silmukoiden luomisen vihaajalle.

Kolmesta sai aloittaa ja aina lisätä yhdet reunoissa ja kaksi keskellä.

 

 

Hapsut vielä reunoille ja postiin!

Perinteitä

Perinteet tekevät juhlan.

Ilman tapoja, jotka toistuvat joka vuosi samanlaisina päivämäärät ovat vain päivämääriä.

Pienestä asti pääsiäinen on kuulunut suosikkipäivämääriini. Ei kuitenkaan karkkien tai mämmin takia, vaan koska silloin aina tuli kaukaisia, ihania, rakkaita vieraita!

Vuosien kuluessa, aikuistumisten, uusien perheiden ja muiden myötä tämä perinne on hiipunut. Välimatka on pahuksen moinen juttu!   

 

Nykyisin sitä toivoo, että saisi luotua omille lapsille ihania perinteitä.

 

 

Pitkälti tulee luottettua vanhoihin hyväksi havaittuihin perinteisiin, mutta voihan niitä luoda uusiakin.

Lapsille ja itselle.

Uusia ja ihania.

 

Pääsiäiseen kuuluvat trullit ja pääsiäiskokko. Uutena perinteenä on kokon rakentaminen yhdessä. Tai ainakin viimeistely yhdessä, ettei enon tarvitse sitä aina yksin rakentaa.

Niin...

Perinteet tekevät juhlan.

Perinteet ja rakkaat!



Marja

 

Kauhukseni huomasin, että melkein kaikki marjat pakkasesta on tuhottu.

Syöty!

Kerrankin, mutta kauheaa, kun on vasta huhtikuu.

 

 

Yleensä pihtailen ja odottelen kevättä, mutta tänä vuonna olen käynyt ahkerasti pakastimella. Sitä vartenhan ne toisaalta sieltä metsästä kerättiin, että ne talvella syötäisiin.

Ensi kesänä saa poimia marjoja sitten oikein urakalla, kun syöjiä on entistä enemmän, kun tuo pienimmäinenkin alkaa niitä popsimaan. Toisaalta nyt ei ole valtavaa vatsaa hidastamassa poimijaa, mutta innokkaita lahkeessa roikkujia sitten sitäkin enemmän.