Mustikoita mustikoita!

Olen niin onnellinen, kun saa poimia marjoja!

Viimeiset pari vuotta on menny isolla mahalla

 ja eihän siitä marjastamisesta ole sitten oikein mitään tullut.

Mutta nyt, nyt on juhlaa!

 

 

Linttejä eli lakkoja olen käynyt pari kertaa etsimässä.

Yksi erä hilloa onkin jo keitelty ja herkkuna leipäjuuston kanssa syöty.

Pitäisi vielä ehtiä tutkimaan oma lähineva.

Mutta tänään olimme mustikassa.

Saaliina puoli ämpäriä mustikoita ja kunnon reisitreeni,

kun alkuun tuli poimittua Viuppale kantorepussa.

Mielestäni saalis oli hyvä aikaan ja ei niin innokkaiden poimijoiden määrään suhteutettuna.

Ensi kerralla menen kuitenkin vain yli 10-vuotiaiden kanssa.

Saman tien osa sai uuden elämän piirakkana

ja hyvältä maistui, vaikka olikin taas vähän kokeiluhenkeä leivonnassa.

 



Mustikkapiirakka banaanilla ja spelttijauhoilla

muruseos: 3dl vehnäjauhoja

1dl spelttijauhoja

1 1/2dl ruokosokeria

(normikin käy, intiaanisokeria pitäisi kokeilla)

1tl soodaa

1tl leivinjauhetta

1tl vaniljasokeria

150g voisulaa

 

Sekoittele murumaiseksi ja ota noin 1 1/2dl sivuun päällystä varten.

 

Pohjataikinaan: Muruseos (paitsi se sivuun otettu osa)

1 kananmuna

1 muusattu banaani (TAI 1dl piimää)

 

Leivtä taikina piirakkavuokaan, päälle mustikat ja muruseoksen loppu.

Uuniin 200astetta ja 25-30minuuttia.

 



 

 



Pikku Viuppale

Neiti alkoi sanoa pienimmäistä pikku viuppaleeksi,
kun tämä oli pariviikkonen ja nimi on jäänyt.
Pikku viuppale on vikkelä ja pieni
ja tykkää pelata palloa.

 

 

 

Komean kuuloista käkätystä! 

 

Pitkästä aikaa

Tässä on lusikka.

Se sopii sopivasti suuhun.

Sillä voi pätkäytellä pöytää ja lyödä isiä sormille.

Aika herkästi se tippuu lattialle,

mutta nopeasti taas sieltä nousee, jos vähän huudahtaa.

 

 

Lusikka, mikä hieno keksintö!



Peltohatikka

 

Kuulun siihen ikäluokkaan, ettei meidän tarvinnut kerätä koulussa kasviota. Liekö opettajan laiskuutta vai opetussuunnitelman nyrjähdystä, mutta se on jäänyt kokematta ja samalla monia kasveja oppimatta.

Aloitan siis nyt virtuaalisen kasvion keräämisen ja haasteenkin jo heitin pariin paikkaa asian tiimoilta.

Ensimmäisenä vuorossa Enon pihamaalta pongattu ja mystisen metsätyömiehen nimeämä Peltohatikka:

 

 

Ei mitenkään yllättävää että tätä(kin)rikkakasvia löytyi kasvimaaltani! Ja lisätietoa täältä. (Siis siitä kasvista ei kasvimaastani!

 



Haaste paaste aivoraaste...

Sain haasteen vispilä&virkkuukoukun Elisalta.

Kiitos vaan...

Täytyy kyllä kertoa, että olen ollut aina tooosi laiska tällaisten kanssa, mutta tähän tartun...

Ohjeet siis kuuluvat:

1. Kerro pari asiaa itsestäsi tai päiväsi kuulumisia. Liitä mukaan myös kuva.

2. Vastaa haastajan kysymyksiin, jos se tuntuu sinusta mukavalta.

3. Huijaa ja muuta haastetta mieleiseksesi.

4. Keksi vaikkapa 10 uutta kysymystä, koska 11 on outo luku.(Pitäisiköhän tässä lukea, että keksi vaikka 11 uutta kysymystä???)

5. Haasta paljon kivoja kavereita, äläkä ole kade, vaikka kaverilla olisikin enemmän lukijoita.

Tästä siis lähtee:

Tänään, maanantaina on ollut huono ilma. Ulkona on kosteaa ja ötökkäistä ja pelkään sen johtavan lattialaminaattien kupruiluun ja lasten tappeluun.

Kävin kuitenkin poimimassa aamupuuroon mansikoita, ja uudelleen, koska ensimmäisen lastin marjat hävisivät, ennenkuin itse ehdin pöytään.

Muuten päivä kulunut peruskomennuksella: virkkaa, komenna, laita ruokaa, naura, hoida, helli ja komenna vähän lisää.

 Tässä sitten näitä komennettavia!
Ne kysymykset:



1. Mistä unelmoit?
Aika vähästä... Ei johdu mielikuvituksen puutteesta vaan pitkälle onnellisuudesta. Mutta jos jotain niin lomasta kaksin.
 2. Elokuva vai kirja?

Kirja. Aina ja ehdottomasti.

3. Mitä kivaa teit eilen?

Kävin pitkästä aikaa lenkillä :D

4. Toivomuslistalla hankinta kotiin?

Piika. 

 

5. Kotiaskare jota inhoat?

Edellinen vastaus mielessä: kaikki! No ei... Siivoaminen noin yleensä.

6. Mikä on parasta arjessa?

Spontaanit rakkauden osoitukset.

7. Mikä saa sinut onnelliseksi?

Ihmiset.

8. Mitä sinulle uutta harrastusta haluaisit ehdottomasti kokeilla?

Savitöitä.

9. Maaseutu vai kaupunki?

Maaseutu, varsinkin viime kertaisen Stokka-kokemuksen jälkeen.

10. Lempihetkesi päivästä?

Kun huomaa, että lapset ovat keksineet mukavaa puuhaa ihan keskenään ja voi vaan seurailla.

 

Hahaa ja sitten kohdan 3. mukaan muutan haastetta!!! Eikä mitään uusia kysymyksiä vaan kokonaan uusi juttu.

Eli uusi haaste: ´pidetään alku samana, eli

1. Kerro pari asiaa itsestäsi tai päiväsi kuulumisia. Liitä mukaan myös kuva. 2. Jalkaudu, mene ulos ja etsi kasvi, jota et tunne! EI väliä onko se rikkaruoho vai koristekasvi. Hätätilanteessa kaupan vihannesosastolta voi myös tehdä uusia löytöjä.Mene kirjahyllylle, kirjastoon tai nettiin ja etsi kasville nimi. Ja kerrohan löydöksesi myös meille kuvan kanssa!

Sitten 3. Huijaa ja muuta haastetta mieleiseksesi.

4. Keksi vaikkapa 10 uutta kysymystä, koska 11 on outo luku.(Pitäisiköhän tässä lukea, että keksi vaikka 11 uutta kysymystä???) 5. Haasta paljon kivoja kavereita, äläkä ole kade, vaikka kaverilla olisikin enemmän lukijoita.

 

Kun näitä blogikavereita ei ole kovastikaan siunaantunut niin haastan Ruskan ja heitän pallon vielä takaisin Elisalle :D

 

Kanapiirakka spelttipohjalla

Olen jo kauan himoinnut kokeilla spelttijauhoja ja nyt niitä löytyi lähikaupasta!

Tuumasta toimeen ja lounaaksi kanapiirakkaa tähteeksi jääneestä kanasta.

(Krantut lapseni söivät makaroneja... ärsyttävää!)

 

Pohjalle speltti-juustotaikina:

100g kylmää kuutioitua voita

2dl spelttijauhoja

1tl leivinjauhetta

1/2 tl suolaa

(1tl rosmariinisilppua)

1 1/2dl juustoraastetta

Nypitään murumaiseksi ja puristellaan taikinaksi.

Painellaan piirakkavuuan pohjalle ja päälle päällys.

(tämän kuvan jälkeen...)

 

Päällys:

3munaa

2dl kermaa (ruoka tai kuohu)

kypsät kanat kuutioituna

muutama aurinkokuivattu tomaatti palasina

(jos sitä juustoraastetta jäi niin tähän voi laittaa)

1/2tl suolaa (riippuu tietysti kanan suolaisuudesta)

Sekoitetaan munien rakenne rikki ja lisätään kerma.

Lisätään muut aineet ja kaadetaan pohjan päälle.

(Tapani mukaan kävin vielä tässä vaiheessa jääkaappia läpi, että mitäs muuta tähän voisi laittaa ja löysin yrttituorejuuston jämät, jotka sitten heittelin piiraan pintaan. Toimi!)

175astetta ja 35minuuttia.

¨

Ensi kerralla krantut lapset saavat kyllä luvan syödä, mitä tarjotaan tai olla nälissään!

Grrr... olen puhunut!



Raparperimehu

Tein tänä kesänä ensimmäistä kertaa Louhisaaren juomaa.

Ja nyt samalla ohjeella koetin saada raparperista mehut pihalle.

Sen tein ja sain mehua!

Ihanaa, vaaleanpunaista raparperimehua!

 

 

Siihen tarvittiin:

2litraa pilkottuja raparpereja

25g sitruunahappoa

4litraa kiehuvaa vettä

400-500g sokeria

 

 

Pilkotut raparperit ja sitruunahappo laitetaan astiaan (esim.5litran kattila) ja vähän sekoitellaan.

Päälle kaadetaan kiehuvaksi keitetty vesi (ei haittaa vaikka lisää veden muutamassa erässä!)

Annetaan muhia yön yli tai aamusta iltaan, kunhan ainakin sen 10 tuntia.

Lopuksi mehuun lisätään sokeri (kyllä se liukenee kunhan jaksaa odottaa ja vaikka välillä vähän sekoitella) ja sitten pullotetaan.

 

Valmis mehu on vahvaa, joten sitä kannattaa laimentaa vedellä itselleen sopivaksi.

Mehu säilyy  muutaman päivän jääkaapissa, mutta sen voi myös pakastaa ja nautiskella talvella, jos kauhea kesä kaipuu iskee!