Liian kylmä ei pääse lenkille.
Tekosyitä, tiedän.
Kirpeän talviauringon ravistellessa aivojen vireysreseptoreita tulee tarve uudistua.
Kaipa kevät vaikuttaa sisällä kyhnöttäjään samoin kuin mullan alla kyhnöttäviin kasveihin.
Pitää uudistua, herätä, voimistua...
Neljän lapsen taloudessa ei kuitenkaan ole aina innostuksen iskiessä mahdollista ottaa ja sännätä siniseen hetkeen tömistämään lenkkikenkää tiehen. Se vaatii suunnittelua tai sitten kykyä toimia äärimmäisen tehokkaasti hetkessä.
Mutta ei tämä nyt juoksemisesta kerro vaan syömisestä.
Silläkin kun voi vaikuttaa siihen miten voi.
Pakuriteestä innostuin jo viime talvena ja sitä join jonkin verran, mutta nyt tämä on mennyt ihan hulvattomaksi. Joka päivä muutama mukillinen karsimaan herkuttelua, rentoutumisen tarpeeseen, kahvinkorvikkeena. Vielä en ole kuitenkaan oppinut lentämään,
vaikkakin päivittäin supervoimien ilmestymistä odotan.
Se toinen innostus onkin sitten ihan uusi:
raakasuklaa.
1dl kuivattuja taateleita
1dl sulaa kookosöljyä
2dl raakakaakaota
hieman suolaa
hunajaa lisämakeutukseksi
muutama rkl (siis oman maistelun) maapähkinävoita
Homma alkaa kookosöljyn sulattamisella vesihauteessa, sitten
ainekset maapähkinävoita lukuunottamatta blenderiin ja hurn hurn, kunnes tasaista.
Välissä kannattaa maistaa, että haluaako sitä hunajaa lisätä ja lisätä sitten jos haluaa.
Lopuksi maapähkinävoin sekoittelu joukkoon raidoiksi, sattumiksi tai ihan tasaiseksi.
Massa rasiaan ja pakkaseen kunnes jähmettyy ja sitten veitsellä palasiksi.
Koukussa.