.

.

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Satotoiveita

Pieni toivonkipinä on olemassa,
että tänäkin vuonna jotain saisi tuolta kasvimaalta pöytään kannettua.
Siis jotakin muutakin kuin rikkaruohoja.
 
 
Härkäpapu kukkii.

 
Yksi kesäkurpitsa on jo syöty, mutta ei taida jäädä viimeiseksi.


Tomaatteja kasvaa kasvihuoneessa ja ulkona.
Punastumista odotellessa.
 
Vaikka vitkastelin ja hidastelin, hoidan huonosti ja välillä lahjon esikoisen kasteluhommiin,
kasvit kasvaa. Se on niiden homma, ne haluaa pysyä elossa.

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Hehkutus!

Yritän olla yltiöpäistä ostelua vastaan.
Jotkin ostokset ovat kuitenkin osoittautuneet aika onnistuneiksi.
Pyrkimyksenä kuitenkin hankkia isommat asiat joulu- tai synttärilahjoiksi,
 etteivät ihan lapset luule liikoja.
Mutta siis se hehkutus: potkupyörä!
Neiti sai sellaisen 2-vuotislahjaksi ja sillähän potkittiin ja potkittiin ja potkittaisiin vieläkin jos penkkiä ei olisi laskettu automiehen mitoille.
Niinpä se neiti sitten oppi helposti tasapainoa ja ohjaamista, joten polkeminen oli enää pikkujuttu. Kolmen ikäisenä se sitten senkin keksi ja tänä kesänä pyöräily on ollu ihan ykkösjuttu!
 


 
Automiestä ei sen sijaan homma kiinnosta lainkaan.
Taitaa olla menopelissä liian vähän pyöriä...


torstai 25. heinäkuuta 2013

Mustikkasuu ja vadelmavaeltaja

 
Toinen kerää marjoja ja toinen syö niitä.
Kuulostaa ihan hyvältä kaupalta, vai mitä!
Neiti hakee astian ja kiertää pihan marhapensaat, tietämänsä metsämansikkapaikat ja vadelmapaikat.
Mustikoitakin löytyy vaikka ei ihan metsään menisikään ja mekko päällä onkin vähän kurja mennä hyttysten sekaan. Niin ja täytyyhän neidillä mekko olla!
Astia täyttyy ja sitten on automiehen vuoro.
Marja kuin marja saa kyllä tältä mieheltä arvostusta!
Nyt on mitä parhain marja-aika ja tänä vuonna niitä löytyy.
Ja tästähän seuraa se, että aamupalalla puuroa ja mustikoita,
päiväkahvilla marjapiirakkaa,
jälkiruuaksi vadelmarahkaa...
Se on nyt sesonki, joten se käytettäköön!
 

 
Marjapiirakkaa onkin sitten tehty monta ja monta sorttia.

 
Tavallista murupiirakkaa vadelmilla ja mustikoilla,
ja myös kannellista versiota, josta tuli kyllä suosikkini.
Ainakin vähäksi aikaa...
 
 
Ohje on molemmissa sama, toinen on vain tehty pienempään vuokaan, jotta osa taikinasta riitti kanneksi. Niin ja marjoja tuli kannelliseen reilummin...
150g voita
1,5dl vehnäjauhoja
1,5dl spelttijauhoja
1tl leivinjauhetta
(0,5dl kaurahiutaleita)
nypi murumaiseksi ja lisää
1,5 dl sokeria
sekoita ja lisää
1 kananmuna
sekoita tasaiseksi ja painele jauhotettuun vuokaan.
Päälle marjat 
 (ja kansi, joka on helpoin tehdä erikseen leivinpaperin päällä ja kaataa se siitä piirakan päällä)
 ja uunissa 175 astetta 30-45min (riippuen onko kannellinen vai kanneton versio).
No ei kai sitten muuta kuin metsään! Mars!
 





maanantai 15. heinäkuuta 2013

Mustikoita mustikoita!

Olen niin onnellinen, kun saa poimia marjoja!
Viimeiset pari vuotta on menny isolla mahalla
 ja eihän siitä marjastamisesta ole sitten oikein mitään tullut.
Mutta nyt, nyt on juhlaa!
 
 
Linttejä eli lakkoja olen käynyt pari kertaa etsimässä.
Yksi erä hilloa onkin jo keitelty ja herkkuna leipäjuuston kanssa syöty.
Pitäisi vielä ehtiä tutkimaan oma lähineva.
Mutta tänään olimme mustikassa.
Saaliina puoli ämpäriä mustikoita ja kunnon reisitreeni,
kun alkuun tuli poimittua Viuppale kantorepussa.
Mielestäni saalis oli hyvä aikaan ja ei niin innokkaiden poimijoiden määrään suhteutettuna.
Ensi kerralla menen kuitenkin vain yli 10-vuotiaiden kanssa.


Saman tien osa sai uuden elämän piirakkana
ja hyvältä maistui, vaikka olikin taas vähän kokeiluhenkeä leivonnassa.
 

Mustikkapiirakka banaanilla ja spelttijauhoilla
muruseos: 3dl vehnäjauhoja
1dl spelttijauhoja
1 1/2dl ruokosokeria
(normikin käy, intiaanisokeria pitäisi kokeilla)
1tl soodaa
1tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
150g voisulaa
 
Sekoittele murumaiseksi ja ota noin 1 1/2dl sivuun päällystä varten.
 
Pohjataikinaan: Muruseos (paitsi se sivuun otettu osa)
1 kananmuna
1 muusattu banaani (TAI 1dl piimää)
 
Leivtä taikina piirakkavuokaan, päälle mustikat ja muruseoksen loppu.
Uuniin 200astetta ja 25-30minuuttia.
 

 
 



Pikku Viuppale

Neiti alkoi sanoa pienimmäistä pikku viuppaleeksi,
kun tämä oli pariviikkonen ja nimi on jäänyt.
Pikku viuppale on vikkelä ja pieni
ja tykkää pelata palloa.
 

 
 
Komean kuuloista käkätystä! 
 

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Pitkästä aikaa

Tässä on lusikka.
Se sopii sopivasti suuhun.
Sillä voi pätkäytellä pöytää ja lyödä isiä sormille.
Aika herkästi se tippuu lattialle,
mutta nopeasti taas sieltä nousee, jos vähän huudahtaa.
 
 
Lusikka, mikä hieno keksintö!


maanantai 1. heinäkuuta 2013

Peltohatikka

 

Kuulun siihen ikäluokkaan, ettei meidän tarvinnut kerätä koulussa kasviota. Liekö opettajan laiskuutta vai opetussuunnitelman nyrjähdystä, mutta se on jäänyt kokematta ja samalla monia kasveja oppimatta.
Aloitan siis nyt virtuaalisen kasvion keräämisen ja haasteenkin jo heitin pariin paikkaa asian tiimoilta.
Ensimmäisenä vuorossa Enon pihamaalta pongattu ja mystisen metsätyömiehen nimeämä Peltohatikka:
 
 
Ei mitenkään yllättävää että tätä(kin)rikkakasvia löytyi kasvimaaltani! Ja lisätietoa täältä. (Siis siitä kasvista ei kasvimaastani!
 


Haaste paaste aivoraaste...

Sain haasteen vispilä&virkkuukoukun Elisalta.
Kiitos vaan...
Täytyy kyllä kertoa, että olen ollut aina tooosi laiska tällaisten kanssa, mutta tähän tartun...
Ohjeet siis kuuluvat:
1. Kerro pari asiaa itsestäsi tai päiväsi kuulumisia. Liitä mukaan myös kuva.
2. Vastaa haastajan kysymyksiin, jos se tuntuu sinusta mukavalta.
3. Huijaa ja muuta haastetta mieleiseksesi.
4. Keksi vaikkapa 10 uutta kysymystä, koska 11 on outo luku.(Pitäisiköhän tässä lukea, että keksi vaikka 11 uutta kysymystä???)
5. Haasta paljon kivoja kavereita, äläkä ole kade, vaikka kaverilla olisikin enemmän lukijoita.

Tästä siis lähtee:
Tänään, maanantaina on ollut huono ilma. Ulkona on kosteaa ja ötökkäistä ja pelkään sen johtavan lattialaminaattien kupruiluun ja lasten tappeluun.
Kävin kuitenkin poimimassa aamupuuroon mansikoita, ja uudelleen, koska ensimmäisen lastin marjat hävisivät, ennenkuin itse ehdin pöytään.
Muuten päivä kulunut peruskomennuksella: virkkaa, komenna, laita ruokaa, naura, hoida, helli ja komenna vähän lisää.
 Tässä sitten näitä komennettavia!
Ne kysymykset:

1. Mistä unelmoit?
Aika vähästä... Ei johdu mielikuvituksen puutteesta vaan pitkälle onnellisuudesta. Mutta jos jotain niin lomasta kaksin.
 2. Elokuva vai kirja?
Kirja. Aina ja ehdottomasti.
3. Mitä kivaa teit eilen?
Kävin pitkästä aikaa lenkillä :D
4. Toivomuslistalla hankinta kotiin?
Piika. 
 
5. Kotiaskare jota inhoat?
Edellinen vastaus mielessä: kaikki! No ei... Siivoaminen noin yleensä.
6. Mikä on parasta arjessa?
Spontaanit rakkauden osoitukset.
7. Mikä saa sinut onnelliseksi?
Ihmiset.
8. Mitä sinulle uutta harrastusta haluaisit ehdottomasti kokeilla?
Savitöitä.
9. Maaseutu vai kaupunki?
Maaseutu, varsinkin viime kertaisen Stokka-kokemuksen jälkeen.
10. Lempihetkesi päivästä?
Kun huomaa, että lapset ovat keksineet mukavaa puuhaa ihan keskenään ja voi vaan seurailla.
 
Hahaa ja sitten kohdan 3. mukaan muutan haastetta!!! Eikä mitään uusia kysymyksiä vaan kokonaan uusi juttu.
Eli uusi haaste: ´pidetään alku samana, eli
1. Kerro pari asiaa itsestäsi tai päiväsi kuulumisia. Liitä mukaan myös kuva. 2. Jalkaudu, mene ulos ja etsi kasvi, jota et tunne! EI väliä onko se rikkaruoho vai koristekasvi. Hätätilanteessa kaupan vihannesosastolta voi myös tehdä uusia löytöjä.Mene kirjahyllylle, kirjastoon tai nettiin ja etsi kasville nimi. Ja kerrohan löydöksesi myös meille kuvan kanssa!
Sitten 3. Huijaa ja muuta haastetta mieleiseksesi.
4. Keksi vaikkapa 10 uutta kysymystä, koska 11 on outo luku.(Pitäisiköhän tässä lukea, että keksi vaikka 11 uutta kysymystä???) 5. Haasta paljon kivoja kavereita, äläkä ole kade, vaikka kaverilla olisikin enemmän lukijoita.
 
Kun näitä blogikavereita ei ole kovastikaan siunaantunut niin haastan Ruskan ja heitän pallon vielä takaisin Elisalle :D